Pohjoismaiset energiayhtiöt ovat lisänneet verkkodatan käyttöä, mutta oivallusten muuttaminen rutiininomaiseksi toiminnaksi on edelleen haastavaa, ilmenee Itronin 19. lokakuuta 2026 julkaisemista kyselytuloksista. Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa vastaajista 60 % nimesi automaation puutteen esteeksi tietoon perustuville päätöksille, vaikka suurin osa kertoi käyttävänsä edistyneen mittausinfrastruktuurin dataa operatiivisissa työnkuluissa.
Keskeiset havainnot
- Automaatio mainittiin useimmin tietoon perustuvien päätösten esteenä; sen edelle eivät nousseet tekninen integrointi eikä datan laatu.
- 87 % kertoi suurten datainvestointien tukeneen vähintään kahta uutta käyttötarkoitusta alkuperäisen käyttötarkoituksen lisäksi.
- Vastaajien kolmen vuoden painopisteissä pilvianalytiikka oli niukasti johdon päätöksenteon tukemisen ja yritystason integroinnin edellä.
Sisällysluettelo
- Pohjoismaiset energiayhtiöt tarvitsevat vahvemman yhteyden oivallusten ja toiminnan välille
- Nykyiset investoinnit tukevat useampia operatiivisia käyttötarkoituksia
- Verkkoon kohdistuvat paineet ohjaavat tulevia investointiprioriteetteja
- Mitä kysely kattaa
- Johtopäätös
Pohjoismaiset energiayhtiöt tarvitsevat vahvemman yhteyden oivallusten ja toiminnan välille
Kyselyn tulokset osoittavat kuilun hyödyllisen tiedon saatavuuden ja sen johdonmukaisen hyödyntämisen välillä. Pohjoismaisista vastaajista 42 % kuvaili edistyneen mittausinfrastruktuurin datan käyttöään täysin integroiduksi ja skaalautuvaksi, kun taas 44 % kertoi sen tukevan päätöksiä tietyissä työnkuluissa. Vain 21 % ilmoitti saavuttaneensa merkittävän mittakaavan älykkään tiedon käytössä koko yrityksessään.
Automaation lisäksi vastaajat mainitsivat datan päätöksenteossa hyödyntämisen esteiksi teknisen integroinnin (49 %) ja datan laadun (43 %). Organisaation siilot (41 %) ja hallintakäytännöt (40 %) osoittavat, että haaste ei rajoitu pelkästään ohjelmistoihin.
Itronin EMEA-alueen myynnistä vastaava varatoimitusjohtaja Benjamin Chasles sanoi, että seuraavana askeleena on saada oivallukset osaksi rutiininomaisia työnkulkuja, jotta energiayhtiöt voivat toimia niiden pohjalta johdonmukaisesti.
| Tekijä | Tiedot |
|---|---|
| Kuormituksen kasvu | 47 % pohjoismaisista vastaajista mainitsi tämän sähköverkkoa kuormittavaksi tekijäksi. |
| Asiakkaiden odotukset | 38 % mainitsi tämän. |
| Hajautettujen energiaresurssien kasvu | 38 % mainitsi tämän. |
| Uudisrakentaminen | 36 % mainitsi tämän. |
| Kohtuuhintaisuus | 34 % mainitsi tämän. |
Nykyiset investoinnit tukevat useampia operatiivisia käyttötarkoituksia
Tulokset viittaavat siihen, että energiayhtiöt laajentavat nykyisten järjestelmien käyttöä sen sijaan, että ne turvautuisivat yksinomaan uuteen infrastruktuuriin. Kaikkiaan 62 % valitsi data- ja älyratkaisuihin tehtävät investoinnit tarkoituksella niiden useita nykyisiä ja tulevia käyttötarkoituksia tukevan kyvyn perusteella, ja lisäksi 32 % otti tämän mahdollisuuden huomioon.
Käytännössä 87 % kertoi suurten investointien mahdollistaneen vähintään kaksi uutta käyttötarkoitusta alkuperäisen käyttötarkoituksen lisäksi; 47 % ilmoitti uusia käyttötarkoituksia olevan vähintään neljä. Kyse on vastaajien arviosta investointien laajemmasta hyödyllisyydestä, ei määrällisesti mitatuista taloudellisista tuotoista.
Operatiivisen analytiikan arvokkaimmaksi käyttökohteeksi mainittiin useimmin sähkökatkojen hallinta ja sähkönjakelun palauttaminen (35 %). Seuraavina tulivat asiakaspalvelu ja ennakoiva viestintä (32 %); ennakoiva kunnossapito ja kenttähenkilöstön turvallisuus saivat kumpikin 31 %.
Verkkoon kohdistuvat paineet ohjaavat tulevia investointiprioriteetteja
Sähkön kysynnän kasvu mainittiin useimmin sähköverkkoa kuormittavana tekijänä, ja lisäksi painetta aiheuttavat asiakkaiden odotukset sekä hajautetut energiaresurssit. Kyselyssä tunnistettiin seuraavat pohjoismaisten vastaajien keskeiset huolenaiheet.
Seuraavien kolmen vuoden aikana pilvianalytiikka oli tärkein painopiste älykkään tiedon saattamisessa operatiiviseen käyttöön (24 %). Seuraavina tulivat johdon päätöksenteon tuki (22 %) ja yritystason integrointi (21 %). Tulosten läheisyys kertoo useista kilpailevista painopisteistä yhden selvästi hallitsevan seuraavan askeleen sijaan.
Erillisellä viiden vuoden aikajänteellä teknologia-investointien tärkein painopiste oli kuluttajien osallistaminen (27 %), jota seurasivat metsäpalojen hallinta (26 %), hajautettujen energiaresurssien hallintajärjestelmät (24 %) ja taustatoimintojen analytiikka (23 %).
Mitä kysely kattaa
Vuoden 2026 Resourcefulness Report -raportin menetelmäkuvauksessa kerrotaan 700 verkkokyselystä, jotka toteutettiin kesäkuussa 2026 yhteistyössä Blackstone Groupin kanssa. Vastaajat olivat vähintään keskitason sähköyhtiöjohtajia, jotka osallistuivat operatiivista toimintaa koskevaan päätöksentekoon. Heistä 100 oli Ruotsista, Norjasta ja Suomesta.
Pohjoismaiden otokseen kuului 34 vastaajaa Ruotsista sekä 33 Norjasta ja Suomesta. Tulokset kuvaavat ilmoitettuja valmiuksia, esteitä ja investointiaikeita; ne eivät osoita, että menot olisi sitovasti päätetty tai että toiminnan parannuksia olisi mitattu riippumattomasti.
Johtopäätös
Kyselyn mukaan seuraava investointivaihe keskittyy kolmen vuoden aikana pilvianalytiikkaan, päätöksenteon tukemiseen ja integrointiin. Käytännön kysymys on, auttavatko nämä painopisteet energiayhtiöitä siirtymään datan yksittäisistä käyttötavoista johdonmukaisempaan toimintaan päivittäisessä operatiivisessa työssä.
Lue lisää uutisia
Vastuuvapauslauseke
Tämä FinanceVelix-artikkeli sisältää yleistä tietoa, eikä se ole henkilökohtaista taloudellista, sijoitus-, oikeudellista tai veroneuvontaa. Markkinahinnat, korot ja talousolosuhteet voivat muuttua; sijoittamiseen liittyy tappion riski. Faktat perustuvat julkaisuhetkellä saatavilla olleeseen aineistoon ja voivat muuttua. Tarkista tärkeät tiedot itsenäisesti ja kysy tarvittaessa pätevän ammattilaisen neuvoa. Omaisuuserän, yrityksen tai palvelun mainitseminen ei tarkoita sen suosittelemista.
