Harju Elekterin tulos laski vuoden 2026 kolmannella neljänneksellä, kun viivästyneet hankkeet ja vajaakäytössä olevat tehtaat painoivat myyntiä. Sähkölaiteryhmä raportoi 41,0 miljoonan euron liikevaihdon, joka oli 4,8 % pienempi kuin vuotta aiemmin, sekä 1,3 miljoonan euron nettotuloksen, joka laski 54,7 %. Neljännes oli silti vuoden tähän mennessä kannattavin, ja uusi suomalainen datakeskussopimus auttoi vahvistamaan tilauskantaa.
Keskeiset huomiot
- Kolmannen neljänneksen liikevoittomarginaali oli 5,7 % eli ryhmän 5 prosentin vähimmäistavoitetta korkeampi mutta alle vuotta aiemman 8,7 prosentin.
- Noin 15,5 miljoonan euron datakeskussopimus Suomessa tuki tilausten kasvua Harju Elekterin laajentaessa tuotantokapasiteettiaan.
- Johto suuntaa Suomen toimintoja kohti korkeamman lisäarvon hankkeita ja pyrkii saamaan lisää töitä Liettuan tehtaalle.
Sisällysluettelo
- Harju Elekterin tulos kertoo epätasaisesta elpymisestä
- Pienemmät volyymit rasittavat kustannuksia pohjoismaisen myynnin kasvaessa
- Datakeskuskysyntä vauhdittaa tilauksia ja tehdaslaajennusta
- Valmistuksen muutoksilla tavoitellaan tasapainoisempaa työkuormaa
- Yhteenveto
Harju Elekterin tulos kertoo epätasaisesta elpymisestä
Lokakuun 22. päivänä julkaistut tilintarkastamattomat tulokset osoittavat parannusta ensimmäiseen vuosipuoliskoon verrattuna, mutta viime vuoden kannattavuuteen ei ole vielä palattu. Kolmannen neljänneksen liikevoitto laski 38,2 % vuodentakaisesta 2,3 miljoonaan euroon, vaikka liikevoittomarginaali ylitti ryhmän vähimmäistavoitteen.
Tammikuusta syyskuuhun 2026 liikevaihto laski 6,6 % 118,2 miljoonaan euroon. Liikevoitto putosi 61,4 % 3,9 miljoonaan euroon ja nettotulos 80,3 % 1,6 miljoonaan euroon. Yhdeksän kuukauden liikevoittomarginaali oli 3,3 %, kun se vuotta aiemmin oli 8,0 %.
Johdon mukaan osa suunnitellusta tuotannosta viivästyi jälleen, koska aiemmin siirretyt hankkeet riippuivat osittain asiakaskohtaisten komponenttien toimituksista. Myös useiden yksiköiden työkuorma jäi odotuksia pienemmäksi, erityisesti Liettuassa, jossa tilauksia ei ollut riittävästi.
| Erä | Tiedot |
|---|---|
| Q3:n käyttökate (EBITDA) | 3,486 miljoonaa euroa vuonna 2026 verrattuna 4,840 miljoonaan euroon vuonna 2025; laskua 28,0 %. |
| Q3:n osakekohtainen tulos | 0,07 euroa vuonna 2026 verrattuna 0,16 euroon vuonna 2025. |
| Yhdeksän kuukauden bruttokate | 17,482 miljoonaa euroa vuonna 2026 verrattuna 20,564 miljoonaan euroon vuonna 2025. |
| Investoinnit pitkäaikaisiin varoihin yhdeksän kuukauden aikana | 5,5 miljoonaa euroa vuonna 2026 verrattuna 2,9 miljoonaan euroon vuonna 2025. |
| Käteisvarat 30. syyskuuta 2026 | 1,484 miljoonaa euroa verrattuna 1,545 miljoonaan euroon 31. joulukuuta 2025. |
Pienemmät volyymit rasittavat kustannuksia pohjoismaisen myynnin kasvaessa
Alhaisemmat tuotantomäärät heikensivät kiinteiden kustannusten kattavuutta ja painoivat kolmannen neljänneksen bruttomarginaalin 16,6 prosenttiin edellisvuoden 17,3 prosentista. Liiketoiminnan kulut laskivat 2,0 %, mutta henkilöstökulut nousivat 9,0 % 9,2 miljoonaan euroon, kun ryhmä piti työntekijät ja kapasiteetin tulevia hankkeita varten.
Myös myynti- ja hallintokulut kasvoivat. Harju Elekterin mukaan jakelukulujen nousu johtui myyntitiimeihin, markkinointiin ja kansainvälisiin messuihin tehdyistä investoinneista, joiden tarkoituksena oli tukea tulevia myyntimääriä.
Suomi ja Ruotsi tasapainottivat laskua muualla. Niiden osuus neljänneksen liikevaihdosta oli yhteensä 60,1 %, kun se vuotta aiemmin oli 41,7 %. Yhdeksän kuukauden myynti kasvoi Suomessa 19,0 % ja Ruotsissa 50,8 %, kun taas Norjassa ja Virossa myynti laski hankkeiden ajoitukseen ja vahvoihin vertailulukuihin liittyvistä syistä.
Datakeskuskysyntä vauhdittaa tilauksia ja tehdaslaajennusta
Kolmannen neljänneksen aikana Harju Elekter allekirjoitti noin 15,5 miljoonan euron sopimuksen E-house-ratkaisujen suunnittelusta ja valmistuksesta Suomeen rakennettavaan datakeskukseen. Johto nimesi datakeskusinvestoinnit tilausten kasvun tärkeimmäksi ajuriksi.
Harju Elekterin E-house-tuotekuvaus kertoo, miten tehtaalla kootut sähkö- ja mekaniikkayksiköt tukevat sähkönjakelua ja datakeskusten infrastruktuuria. Tehtaalla tapahtuva kokoonpano ja testaus voivat lyhentää asennustöitä asiakkaan toimipaikassa.
Ryhmä sai vuosineljänneksen lopussa valmiiksi uuden 4 000 neliömetrin tuotantolaitoksen Keilassa, mikä nosti tehtaiden yhteenlasketun tuotantopinta-alan siellä 30 000 neliömetriin. Laajennuksessa valmistetaan sähkölaitteita ja sähkönhallintaratkaisuja datakeskusasiakkaille Euroopassa ja muilla markkinoilla.
Nämä tilaukset ja investoinnit kasvattavat ryhmän tulevaa toimituskapasiteettia, mutta ne eivät vastaa jo ansaittua liikevaihtoa. Viimeisimmän neljänneksen komponenttiviiveet osoittavat, kuinka tärkeää on muuttaa tilauskanta valmiiksi hankkeiksi.
Valmistuksen muutoksilla tavoitellaan tasapainoisempaa työkuormaa
Viron yksiköiden käyttöasteen noustessa Harju Elekter pyrkii kohdentamaan Liettuaan suuremman osan ryhmän tuotannosta ja laajentamaan kyseisen tehtaan asiakaskuntaa sen historiallista meriteollisuuspainotusta laajemmaksi. Johdon mukaan käynnissä olevat tarjouskilpailut ja hankkeet tarjosivat mahdollisuuksia lisätä tuotantoa Liettuassa.
Suomessa ryhmä aikoo vähentää asteittain matalamman lisäarvon sopimusvalmistusta ja suunnata resursseja suurempiin, korkeamman katteen hankkeisiin. Johdon mukaan liiketoimintamalli, joka perustui pääasiassa kapasiteetin ja työtuntien myyntiin, oli muuttunut vähemmän kilpailukykyiseksi korkean kustannustason ympäristössä.
Neljänneksen päättymisen jälkeen Harju Elekter hyväksyi Siemens International Holding B.V:n tarjouksen, joka koski sen osakeomistuksen osittaista luovutusta Skeleton Technologies Groupissa. Yhtiön mukaan kaupalla saataisiin alkuperäinen sijoitus takaisin tuottoineen ja parannettaisiin taloudellista joustavuutta, samalla kun yhtiölle jäisi edelleen osakeomistus. Tarjouksen hyväksyminen ei osoita, että luovutus olisi jo toteutunut.
Yhteenveto
Harju Elekterin tulos on edelleen selvästi vuoden 2025 tasoa heikompi, vaikka kannattavuus parani vuoden 2026 aikana. Seuraava toiminnallinen testi on toimittaa kasvava hankekanta laajennetun Keilan tehtaan kautta, samalla kun Liettuan käyttöastetta nostetaan ja Suomen toimintoja suunnataan kohti korkeamman lisäarvon töitä.
Lue lisää uutisia
Vastuuvapauslauseke
Tämä FinanceVelix-artikkeli sisältää yleistä tietoa, eikä se ole henkilökohtaista talous-, sijoitus-, oikeudellista tai veroneuvontaa. Markkinahinnat, korot ja taloudelliset olosuhteet voivat muuttua; sijoituksiin liittyy tappion riski. Tiedot perustuvat julkaisuhetkellä saatavilla olleeseen aineistoon ja voivat muuttua. Tarkista tärkeät tiedot itsenäisesti ja kysy tarvittaessa neuvoa pätevältä ammattilaiselta. Omaisuuserän, yhtiön tai palvelun mainitseminen ei ole suositus.
