Swedbankin tulos kasvoi vuoden 2026 kolmannella neljänneksellä 15 % edellisestä neljänneksestä 8,249 miljardiin Ruotsin kruunuun (SEK). Kasvua tukivat luottotappiokirjausten peruutukset sekä korko- ja palkkiotuottojen vahvistuminen. Lokakuun 22. päivänä julkistettuihin tuloksiin liittyivät myös luottoriskimallien hyväksynnät, joiden johto odottaa vahvistavan pankin pääomapuskuria seuraavien kahden vuosineljänneksen aikana.
Keskeiset poiminnat
- Neljännesvuositulos parani, vaikka kokonaistuotot laskivat 1 %.
- Luottotappiokirjausten peruutukset tukivat tulosta, kun taas poikkeukselliset kulut painoivat raportoitua tuottoa.
- Riskimallien hyväksyntöjen odotetaan kasvattavan pääomapuskuria, mutta lisäjakelusta ei ilmoitettu.
Sisällysluettelo
- Swedbankin tulos parani kokonaistuottojen laskusta huolimatta
- Luottotappiokirjausten peruutukset tukevat tulosta poikkeuksellisten kulujen jatkuessa
- Mallien hyväksynnät luovat odotettua pääomapuskuria
- Asuntolainojen kasvuun kohdistuu rahoituskustannusten ajoituspaineita
- Yhteenveto
Swedbankin tulos parani kokonaistuottojen laskusta huolimatta
Swedbankin kolmannen neljänneksen tulosjulkistuksen mukaan korkokate kasvoi 3 % toisesta neljänneksestä 11,568 miljardiin SEK:iin ja palkkiotuotot nousivat 5 % 4,704 miljardiin SEK:iin. Asiakkaiden vilkas toiminta tuki molempia tuottovirtoja.
Kasvu ei kuitenkaan johtanut kokonaistuottojen nousuun. Rahoituserien nettovoitot ja -tappiot laskivat 43 %, kun taas muut tuotot vähenivät 15 %. Negatiiviset arvonmuutokset vaikuttivat treasury-tulokseen, ja myös tulvien yhteydessä kasvaneet vakuutuskorvaukset painoivat muita tuottoja.
Kulujen lasku ja luottotappiokirjausten muuttuminen kuluista peruutuksiksi auttoivat tulosta kasvamaan tuottojen laskusta huolimatta. Neljännesvuosikohtainen parannus poikkeaa pidemmän jakson kehityksestä: tammi–syyskuun tulos oli 22,789 miljardia SEK:iä eli 7 % pienempi kuin vastaavana ajanjaksona vuonna 2025.
| Erä | Tiedot |
|---|---|
| Laimennettu osakekohtainen tulos | 7,30 SEK:iä Q3 2026:ssa verrattuna 6,37 SEK:iin Q2:lla |
| Kokonaiskulut | 7,417 miljardia SEK:iä, 6 % vähemmän kuin edellisellä neljänneksellä |
| Raportoitu kulut/tuotot-suhde | 0,41 verrattuna 0,43:een Q2:lla |
| Oikaistu kulut/tuotot-suhde | 0,37 verrattuna 0,39:ään Q2:lla |
| CET1-vakavaraisuussuhde | 17,2 % verrattuna 17,4 %:iin Q2:lla |
Luottotappiokirjausten peruutukset tukevat tulosta poikkeuksellisten kulujen jatkuessa
Pankki kirjasi luottotappiokirjausten nettoperuutuksia 701 miljoonaa SEK:iä, kun toisella neljänneksellä kirjattiin 313 miljoonan SEK:n kulut. Varausten purkaminen heijasti parantuneita makrotalouden näkymiä ja EnterCardin riskin vähenemistä.
Talousjohtaja Joon Lidefelt kertoi, että parantuneet ennusteet vaikuttivat arvonalentumismalleihin ja että jotkin aiemmin varauksiin sisällytetyt heikomman kehityksen skenaariot eivät toteutuneet. Myös mallien jälkeisten oikaisujen väheneminen vaikutti tulokseen. Varausten purut tukivat kauden tulosta, mutta ne eroavat toistuvista korko- ja palkkiotuotoista.
Poikkeuksellisia kuluja kertyi yhteensä 673 miljoonaa SEK:iä, mukaan lukien 483 miljoonan SEK:n sovinto DFS:n kanssa. Oman pääoman raportoitu tuotto oli 15,6 %, kun oikaistu tuotto oli 16,0 %. Johto piti tavoitteena vähintään 15 %:n kestävää oman pääoman tuottoa, jota tukee enintään 0,40:n kulut/tuotot-suhde.
Mallien hyväksynnät luovat odotettua pääomapuskuria
Swedbankin Ruotsin asuntolaina- ja Baltian yritysluottoriskimallien hyväksyntöjen odotetaan parantavan pääomapuskuria noin 60 korkopisteellä kahden vuosineljänneksen aikana. Kyse on ennakoidusta sääntelyhyödystä, joka ei vielä kokonaisuudessaan sisälly kolmannen neljänneksen lukuihin.
Lidefeltin mukaan ydinvakavaraisuusvaatimus (CET1) oli kolmannella neljänneksellä 15,1 % sen noustua 23 korkopistettä, ja sen odotettiin laskevan 14,1 %:iin neljännellä neljänneksellä. Myös riskipainotettujen saamisten muutokset vaikuttavat lopulliseen puskuriin, joten vaatimuksen lasku ei merkitse vastaavansuuruista pääomapuskurin kasvua.
Toimitusjohtaja Jens Henriksson sanoi Swedbankin tavoittelevan 100–300 korkopisteen puskurivälin keskikohtaa ja ettei pankilla ole ”aikomusta pitää hallussaan enempää pääomaa kuin on tarpeen”. Osinkopolitiikka pysyy 60–70 prosentissa, mutta mahdollinen tämän ylittävä jako on hallituksen harkinnassa eikä sitoumus.
Asuntolainojen kasvuun kohdistuu rahoituskustannusten ajoituspaineita
Swedbank kertoi Ruotsin asuntolainakannan kasvaneen markkinoita nopeammin, kun taas Baltian asuntolainakanta kasvoi 6 %. Johto piti kiinni siitä, että luotonannon kasvuun sovelletaan edelleen varovaisia luottostandardeja eikä riskinottohalukkuuteen suunnitella muutoksia.
Rahoituskustannukset kasvoivat markkinakorkojen ja rahoitusmäärien noustessa, ja osa kustannuksista syntyi ennen asiakasvarojen hinnoittelun muuttumista. Lidefelt kuvasi tätä ajoitusvaikutukseksi ja sanoi korkomuutosten välittyvän rahoitussalkkuun noin kolmessa kuukaudessa taseen pysyessä ennallaan.
Ruotsin talletukset vähenivät neljänneksen aikana 1,5 %. Johdon mukaan muutos johtui pääasiassa kausivaihtelusta ja institutionaalisten asiakkaiden rahavirroista. Talletuskilpailua kuvattiin kovaksi, mutta se ei muuttunut tarkastelujakson aikana.
Yhteenveto
Seuraava aikataulutettu päätöspiste pääomanjaossa on hallituksen osinkoehdotus, joka julkaistaan neljännen neljänneksen ja koko vuoden tulosraportin yhteydessä. Päivityksestä käy ilmi myös, miten mallimuutosten ensimmäinen vaihe on vaikuttanut Swedbankin pääomapuskuriin.
Lue lisää uutisia
Vastuuvapauslauseke
Tämä FinanceVelixin artikkeli sisältää yleistä tietoa, eikä se ole henkilökohtaista rahoitus-, sijoitus-, oikeudellista tai veroneuvontaa. Markkinahinnat, korot ja talousolosuhteet voivat muuttua; sijoituksiin liittyy tappion riski. Tiedot perustuvat julkaisuhetkellä saatavilla olleeseen aineistoon ja voivat muuttua. Tarkista tärkeät tiedot itsenäisesti ja kysy tarvittaessa neuvoa pätevältä asiantuntijalta. Omaisuuserän, yhtiön tai palvelun mainitseminen ei ole suositus.
